Sähköauton vihreä totuus - mitä tapahtuu kun akku menee rikki?

Sähköautoja mainostetaan usein täydellisinä ympäristönpelastajina, mutta mitä tapahtuu kun todellisuus iskee vastaan? Kun kallis akkupaketti päättää antaa periksi kesken takuuajan, herää väistämättä kysymys: onko tämä "vihreä" vaihtoehto lopulta sittenkin vain hyvin markkinoitu harha?

Placeholder-kuva 1

Akkujen todellinen elinikä - ei aina sitä mitä luvataan

Valmistajat vakuuttavat akkujen kestävän 8-10 vuotta tai 150 000-200 000 kilometriä. Käytännössä tilanne on monimutkaisempi. Litiumioniakut vanhenevat väistämättä riippumatta siitä, käyttääkö autoa vai ei. Kemiallinen ikääntyminen tapahtuu jatkuvasti, ja Suomen kylmät talvet eivät tee tilanteesta helpompaa.

Olen seurannut sähköautoilijoiden keskusteluja jo vuosia, ja totuus on karua: akkuvaihtoja tapahtuu enemmän kuin autokauppiaat haluavat myöntää. Erityisesti ensimmäisen sukupolven malleissa ongelmat ovat yleisiä. Tesla Model S:n alkumalleissa akkujen ennenaikainen rappeutuminen oli lähes epidemiaa, ja BMW i3:n akkuongelmia on raportoitu laajasti.

Miksi akkuvaihdot tapahtuvat takuuaikana?

Akkujen ennenaikaiset viat johtuvat monista syistä. Valmistusvirheet, lämpötilavaihtelut, latausrutiinit ja yksinkertaisesti huono tuuri voivat johtaa tilanteeseen, jossa akun kapasiteetti romahtaa alle hyväksyttävän rajan jo muutamassa vuodessa.

Takuuehdot vaihtelevat merkittävästi. Useimmat valmistajat tarjoavat 8 vuoden tai 160 000 kilometrin takuun, mutta takuu ei kata kaikkea. Usein takuu astuu voimaan vasta kun akun kapasiteetti on pudonnut alle 70-80 prosentin alkuperäisestä tehosta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että 400 kilometrin toimintamatka voi pudota 280-320 kilometriin ennen kuin takuu edes aktivoituu.

Ympäristövaikutukset - tässä tulee kylmä suihku

Kun puhutaan ympäristövaikutuksista, akkuvaihto on todellinen shokkihoito ilmapiirille. Uuden akkupaketin valmistaminen tuottaa suunnilleen saman verran hiilidioksidipäästöjä kuin koko auton alkuperäinen valmistus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sähköauton hiilijalanjälki kaksinkertaistuu akkuvaihdossa.

Litiumin, koboltin ja nikkelin louhinta on ympäristölle erittäin haitallista. Nämä materiaalit tulevat usein maista, joissa ympäristönormit ja työolot ovat kyseenalaisia. Kun akkupaketti vaihdetaan takuuaikana, tämä ympäristökuorma tulee käytännössä "ilmaiseksi" päälle.

Vanha akku kierrätetään parhaassa tapauksessa, mutta todellisuudessa kierrätys on vielä lapsenkengissä. Suurin osa vanhoista akkupaketeista päätyy varastoitavaksi odottamaan parempia kierrätysteknologioita. Joissain tapauksissa niitä käytetään kiinteistöjen energiavarastoina, mutta määrät ovat vielä pieniä.

Placeholder-kuva 2

Taloudellinen puoli - kenen kukkarosta maksetaan?

Takuuaikainen akkuvaihto ei tunnu autoilijasta pahalta - onhan se "ilmaista". Todellisuudessa kustannukset sisältyvät auton hintaan ja valmistajan takuukustannusarvioihin. Keskimäärin akkupaketin vaihto maksaa 15 000-25 000 euroa riippuen auton mallista ja akun koosta.

Nämä kustannukset heijastuvat väistämättä kaikkien sähköautojen hintoihin. Kun valmistaja tietää, että tietty prosentti akuista menee rikki takuuaikana, nämä kustannukset sisällytetään jo myyntihintaan. Käytännössä jokainen sähköauton ostaja maksaa hieman muiden akkuvaihdoista.

Tämä on mielestäni epäreilua systeemiä. Varovainen ajaja, joka huoltaa autoaan säännöllisesti ja lataa maltillisesti, maksaa samalla tavalla aggressiivisen pikalataajan aiheuttamista akkuvaurioista.

Mitä tapahtuu takuun päätyttyä?

Takuun päättymisen jälkeen tilanne muuttuu rajusti. Akkuvaihdosta tulee yhtäkkiä autoilijan oma ongelma, ja 20 000 euron lasku voi tehdä kymmenen vuotta vanhasta sähköautosta täysin arvottoman. Tämä on luonut uuden ilmiön: sähköauton "taloudellisen kuoleman" ennen teknisen loppumisen aikaa.

Perinteinen polttomoottoriauto voi ajaa satoja tuhansia kilometrejä ilman suuria korjauskustannuksia. Sähköautossa kriittinen komponentti voi tuhota auton taloudellisen arvon yhdessä iskussa. Tämä ei ole kestävää kehitystä millään mittarilla.

Vihreä vai ei vihreä - se on monimutkainen kysymys

Onko sähköauto vihreä, jos akku vaihdetaan takuuaikana? Vastaus riippuu perspektiivistä ja laskutavasta. Lyhyellä aikavälillä akkuvaihto räjäyttää hiilijalanjäljen käsiin. Pitkällä aikavälillä, jos auto kestää vielä toisen akun verran, kokonaispäästöt voivat silti olla pienemmät kuin vastaavan polttomoottoriauton.

Mutta tässä on iso "jos". Ketään ei kiinnosta maksaa 20 000 euroa toisen akun vaihtamisesta kymmenen vuoden päästä. Todennäköisemmin auto päätyy kierrätykseen tai myydään ulkomaille, jolloin ympäristöhyödyt jäävät saavuttamatta.

Mitä pitäisi tehdä toisin?

Akkuteknologian kehitys on nopeaa, mutta markkinoille tuodaan autoja ennen kuin teknologia on kypsää. Tämä on klassinen esimerkki siitä, miten markkinapaine pakottaa valmistajat liian nopeaan toimintaan.

Parempi strategia olisi sijoittaa enemmän akkujen kestävyyden tutkimukseen ja testaamaan autoja todellisissa olosuhteissa pidempään ennen markkinointia. Nykyinen tilanne, jossa kuluttajat ovat käytännössä beta-testaajia, ei ole kenenkään etu.

Akkujen modulaarisuus voisi olla yksi ratkaisu. Sen sijaan että vaihdetaan koko akkupaketti, voitaisiin vaihtaa vain vialliset osat. Tämä vähentäisi materiaalitarvetta ja kustannuksia merkittävästi.

Loppusanat

Sähköauto ei ole automaattisesti vihreä vaihtoehto, jos akku menee rikki takuuaikana. Se voi olla sitä pitkällä aikavälillä, mutta vain jos teknologian kehitys jatkuu nykyistä nopeampana ja kestävyys paranee merkittävästi.

Mielestäni kuluttajilla pitäisi olla oikeus rehelliseen tietoon akkujen todellisesta eliniästä ja vaihtokustannuksista. Nykyinen markkinointi on liian ruusuinen ja jättää varjoon merkittävät riskit.

Sähköautoilu on oikea suunta, mutta matka on vielä pitkä. Teknologia kehittyy, mutta toistaiseksi se ei ole se ihmelääke ilmastonmuutokseen, joksi sitä mainostetaan. Akkuvaihto takuuaikana on kova muistutus siitä, että vihreässä teknologiassa on vielä paljon kehitettävää.